Ikaroksen takavanteen pinnat alkoivat muistuttaa enemmän katiskaa ja show-kiilto oli vain muisto sisimmässäin. En antanut karvaisen möykyn muodostua kovinkaan suureksi, vaan ryhdyin toimiin, jotka johtivat lopulliseen ratkaisuun. Vanteet menivät hiekkapuhallukseen ja pulverimaalaukseen. Samalla niihin vedettiin uudet nakit ja nyt kelpaakin päristellä taas pari kesää. Ainiin, vaihdoin samalla uudet laakerit eteen ja taakse, yhteensä 4 kpl. Takarenkaan laakereiden vaihtoa en halua/jaksa/viitsi enää muistella, totean vain, että vaihdoin ne….
Turengin Suvirantaan kokoontuu joka torstai hurja määrä motoristeja klo 17 eteenpäin. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Usvakiitäjien edustuksen piti näkyä paikalla ainakin yhden kerran. Siis Dream Team matkaan eli Lumpio, Villiminkki ja allekirjoittanut eli Mr. Isokuitti (aka Paragon).
Menomatkalla iski meikäläisen alaselkään lumbago eli noidannuoli. Ei pitäis vilvoitella ja hurvitella vauhdilla. Hyvä kun pääsin pyörän selästä Suvirannassa pois ja Lumpion Burana -varaston tyhjennyksellä matka pääsi onneksi jatkumaan. Tänään kävin hakemassa Hanxilta tukivyön eli korsetin, joka päällä ajetaan jatkossa. En tiedä, pitäiskö noille poskillekin hommata jotain tukiteippiä, kun niin lepattavat tuulessa…
No, kaikesta huolimatta hauska reissu. Ensi kerralla Lahteen Vesijärven rannalle?
Loppukaneettina todettakoon, että Mäntsälässä on näin pieneksi kyläksi loistava tarjonta motskarivarusteisiin ja tarvikkeisiin. Hanx ja Jepjep löytyvät tältä kylältä.
Ostettiin Handen kanssa puoliks tollanen krossi kuntopyöräksi.
Husqvarna TC 250
Pyörä on vuosimallia 2004 ja Hussea liikuttaa 250 kuutioinen nelitahtikone. Äänet on miellyttävän matalat, mutta sopivan ärjyt ja menohaluja piisaa. Ihan ekaa kertaa kokeiltaessa tuo tuntui ihan tappovehkeeltä, mutta kaikkeen tottuu ja nyt muutaman ajopäivän jälkeen ymmärtää paremmin sen, että näitä nelareita sanotaan letkeiksi peleiksi ja sopiviksi harrastajalle. Kakstahtisissa tehopiikki on pystysuora eli ne on enemmän on/off pyöriä.
Huskyäkin saa kyllä kierrättää. Ehkä kaikkein hankalinta on hypätä isokokoisen kustomin selästä tuollaisen krossin puikkoihin. 1400 kuutioisessa Intikassa piisaa vääntöä vaikka kuinka, mutta tuollainen krossi vaatii jengaa, ettei se sammua tupsahda. Jouduin siis opettelemaan melkein kokonaan uudestaan ajamaan. Nyt voi jo sanoa, että ajo sujuu suht jouhevasti, vaikka vieläkin kaikki lennokkuus ja sulavuus loistaa poissaolollaan.
Tänään kävin Jatilan tilalla kurapyöräilemässä ja hauskaa oli! Illemmalla kävin vielä läheisellä hiekkamontulla sudittelemassa. Toi on todella hyvää liikuntaa ja tuntuu lähes jokaisessa lihaksessa. Yhtymäkohtia sauvakävelyyn on monia, mutta tykkään krossista siinä mielessä enemmän, että tuulessa vaatteet lepattaa enemmän. Toisaalta tuulipuvun kahinaa ja sauvojen kopsetta jää kaipaamaan. No, on ne sauvatkin tuolla esillä ja kun pyörä menee Handelle, niillekin tulee käyttöä.
Pyörä ajon jälkeen.
Käynnistämisniksitkin alkaa olla hallussa. Polkukäynnisteiset krossit/endurot on jokainen yksilöitä ja jokaisella on omat kikat saada mopo käyntiin. Ennen salaisia riittejä ja proseduureja on käynnistyspolkimeen turha koskea. Nyt kylmäkäynnistys onnistuu n. 3-5 potkulla ja lämpimänä 1-3:lla. On ollut kertoja, kun ajo on muistuttanut läheisesti polkupyöräilyä ja kotiin olisi ollut pitkä matka keskeltä metsää työntämällä. Mutta nyt siis on käynnistys aikalailla hanskassa.
Tätä lajia voi suositella kaikille, joita mopoilu ylipäänsä kiinnostaa!
Freedomius oli hyvin vahvasti tänään iltapäivällä läsnä, kun pääsin vapaalle remppa- yms. velvoitteista. Kotka laskeutui olkapäälle ja kuiskas “Live to ride, ride to live”, joten läksin mopolla jätskikiskalle, tarkemmin Paippisten Shellille eli Paippisten Moottorikahvilaan, joka avattiin taas kesäkaudeksi helatorstaina.
Kohta kaksi viikkoa on mennyt lastenhuoneiden remontissa. Ollaan tehty yläkerrassa yhdestä isosta huoneesta kahta pienempää. Vajaa kaksi viikkoa on siis mennyt remontoidessa tai töissä ollessa, siinä välissä tietysti nukkumiset, mutta ei mitään muuta. Nyt alkaa valoa näkyä tunnelin päässä, josko se siitä tänä viikonloppuna valmistuis.
Tänään maalasin lankkulattiat viimeisen kerran Teknofloorilla, joka tarkoitti sitä, ettei huoneisiin ole enää tänään mitään asiaa. Oli siis hyvä hetki ilkamoida pyörän kanssa.
Vaikka remppa on ottanut aikaa, on se ollut myös mukavaa puuhaa, hyvää vastapainoa leipätyölle. Kiitokset myös tässä vaiheessa sinne minne ne kuuluu.
Vaikka mopo on ollut ulkona jo huhtikuun alusta, ei ole oikein ollut vielä sellaisia kelejä, että olis viittinyt lähteä ajelemaan tai sitten kun kelit on olleet kohdallaan, olen ollut muksujen kanssa kotona. Vappuaattona tuli vetäistyä 200 km siivu ja tänään sellaiset 120 km Mäntsälä-Myrskylä-Askola bermudan kolmiossa, jossa voisi ajella päivätolkulla hienoja mutkapätkiä. Ja Intikan hepat on talven aikana hyvin levänneet, menohaluja tuntuu olevan. Mopokuvia alkaa varmaan blogiin tippumaan, halusitte tai ette. Tässä pari ekaa tältä päivältä.
Ei se aloitus mennyt ihan kuin Strömsössä. Aistit heräsivät puolen päivän jälkeen ja vaisto sekä vietti johtivat kiimaan, joka puolestaan aiheutti armottoman sähellyksen. Akku nopeesti irti laturista ja kiinni mopoon. Hiukan navat löivät kipinää, mutta ei se haitannut menoa. Luukku kiinni ja akku kiinni, pyörä ULOS !!
Käänsin virta-avaimesta ja mitään ei tapahtunut, EI YHTÄÄN MITÄÄN!! Aloin pohtia sitä akun napojen räiskyntää ja mietin, josko sittenkin akku olisi väärinpäin mopossa kiinni. Pyörä takas sisälle, akun irroitus ja kiinnitys oikein päin, plussa plussaan ja miinus miinukseen. Pyörä ULOS ja virta-avaimen kääntö. Ei mitään, ei yhtään mitään…
Pyörä takas sisälle, penkki irti, sivuposki irti ja sulakeboxin kansi irti. Pääsulakkeen vaihto ja penkki sekä poski kiinni, jonka jälkeen penkki sekä poski uudestaan irti ja sulakeboxin kansi kiinni. Taas penkki ja poski kiinni ja pyörä ULOS!
Kääntö virta-avaimesta ja kihelmöivä odotus täytti mielen, kun valot syttyivät. Startata sai pitkän kaavan mukaan n. 2 minuuttia, ennenkuin kaasarit täyttyivät bensasta ja Ikaros hörähti tulille. Sudittamalla loiva nurmirinne ylös, kypärä päähän ja menoksi!
Viimeisimmät kommentit